Kukkapenkithän ovat tunnetusti pihan kaunistus. Huolella suunnitellut ja rakkaudella vaalitut istutukset luovat ulko-olohuoneisiin harmonisen seesteisyyden tai värien yltäkylläisyyden. Kokonaisuuden viimeistelee tarkkuudella ja taidolla leikattu kauniin vihreä nurmi, joka on kuin pehmeä ja pörröinen villamatto paljaiden varpaiden alla.
Kasvivalinnoissa kannattaa olla tarkkana, jotta ne tukevat ja täydentävät toisiaan, ja sopivat samoihin olosuhteisiin. Minun kukkapenkkejäni koristaa esimerkiksi kauniit koivuntaimet, iki-ihana maahumala, upea hevonhierakka, sievät suolaheinät, mainiot tattaret, sekä kivikkopenkkini ihanastuttavan omatoimisesti valloittanut metsämansikka. Mansikka ei ole suinkaan ainoa joka kivikon on valloittanut, vaan jo aiemmin mainittu maahumala kasvaa siellä oikein elinvoimaisena, ja myös myyrät ovat keksineet käyttää sitä kokoustilanaan ja urheilumajanaan.
Kannattaa myös muistaa, että erilaiset kiveykset luovat pihaan viimeistellyn ja huolitellun ilmeen. Mieleisensä saa tehtyä itse, mutta helpoimmalla pääsee kun muuttaa taloon, joka on rakennettu kallion päälle. Myös ruohonleikkuu helpottuu, kun siellä täällä nurmikon keskellä pilkistää kauniin harmaa peruskallio. Ja terätkin teroittuvat siinä samalla, kun ei niiden hemmetin murikoiden paikkaa koskaan muista ja ne ovat ovelasti piiloutuneet ruohikkoon. Vieläkin helpommalla pääsee, kun niittää metrisen heinikon kerran kesässä.
Sanotaan, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Mutta kuka lahjottaisi heille edes vaatteet..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti