maanantai 29. marraskuuta 2010

Je suis une femme fatale

Toivon syvästi, ettei mikään minut joskus mahdollisesti työllistävä taho tule koskaan lukemaan tätä blogia. Nämä postaukset eivät millään voi antaa kovin hyvää tai täysjärkistä kuvaa kirjoittajastaan. Tietysti voin sanoa, että olen keksinyt kaiken omasta päästäni ja lahjoa todistajat hiljaisiksi, mutta luultavasti viisi euroa per pää ei ole riittävästi. Ja sekin tietysti pitkällä maksuajalla.

Perinteinen uhkailukaan ei mitä luultavimmin pure, sillä pahaenteisesti sanottu "tiedän missä asut" saa vastaukseksi ainoastaan irvailevan kysymyksen "Ja miten ajattelit löytää perille?". Enkä usko että uhrini muutoinkaan menettäisivät yöuniaan, sillä valloilla oleva mielipide väittää minun olevan kiltin. Mikä ei tietenkään ole totta. Olen hyvin, hyvin vaarallinen..

..En suostu jatkamaan ennen kuin tuo naurun remakka lakkaa..!

Kiitos. Mihin jäinkään..? Niin, olen siis vaarallinen. Ja heti kun keksin miten, kerron sen teille..

Ja nyt, jos sallitte, vetäydyn vilttiin kääriytyneenä punomaan katalia juoniani. Olkaahan siis varuillanne, saatan minä hetkenä hyvänsä ilmestyä ovenne taakse ja.. uhkailemalla naurattaa teidät henkihieveriin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti